Hyvää nimipäivää:


 

TALOUDEN HOIDOSTA KUOROSSA

?Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu? alkaa kaunis laulu, joka oli valittu Kuopion valtakunnallisten laulujuhlien yhdeksi lauluksi. Laulujuhlat pidetään viiden vuoden välein, ja näihin osallistuu kirkkokuorolaulajia ympäri maata.

Laulujuhlille lähtö ei kylläkään ole kuoroille aina ainakaan taloudellisesti helppoa ja yksinkertaista, varsinkin pienten kuorojen ja pienten seurakuntien kukkarossa se tuntuu, kustannukset kun saattavat nousta useampiin tuhansiin euroihin, riippuen tietysti matkan pituudesta, yöpymispaikasta, ruokailusta yms. kustannuksista. Mistä apu rahattomuuteen, siinäpä onkin purtavaa. Onneksi ratkaisuna on seurakunnalta saatava toimintatuki, joka ainakin meidän seurakunnassa on huomioitu vuosittain kiitettävästi, aina viiden vuoden välein, hieman suurempana. Useammissa seurakunnissahan on se tapa, että tuki annetaan vuosittain suoraan kirkkokuoron tilille ja kuoro käyttää rahat katsomallaan tavalla, kuitenkin niin, että selvitys miten varat on käytetty selvitetään seurakuntaan ja näin seurakuntien päättäjät ovat tietoisia siitä mihin varat on käytetty ja luottamus säilyy molemmin puolin. Tässä tärkeää on mielestäni kuoron rahastonhoitajan ja seurakunnan talouspäällikön hyvä vuorovaikutus ja tiedon kulku eteenpäin, koska kuoro on pyydettäessä velvollinen selvittämään saadun avustuksen käytön.

Etelä-Pohjanmaan kirkkomusiikkipiirissä olen kuullut myös niistä seurakunnista joissa ei tukea anneta suoraan kuorolle, vaan kuoron rahastonhoitaja saa viedä laskut suoraan seurakunnan talouspäällikölle ja hän maksaa laskut eteenpäin. Tätä systeemiä en kyllä itse oikein kannata, koska näin seurakunta ikään kuin sanelee sen, mihin kuoro voi rahoja käyttää ja onko kuoron rahastonhoitajalle edes ilmoitettu vuoden määrärahaa etukäteen, ja tällöin se tuntuu kuin kerjäisi rahaa aina siihen, mihin sitä kuoro kulloinkin tarvitsee. Tässä olen piirin taloudenhoitajana huomannut vaikeutena myös sen, että laskut jäävät jonkun salkkuun tai pöydälle, eikä ne ole menneet perille sille henkilölle, joka niiden maksuun voi vaikuttaa. Huomioitavaa on myös se, että seurakuntien talous- päälliköillä töitä riittää varmaan muutenkin, joten tällaiset ylimääräiset huolehtimiset jäisivät heiltä kokonaan pois.

Suurin osa kuoroista on rekisteröityjä yhdistyksiä, joten tällöin ei mikään estä keräämästä kuorolle oma-aloitteisesti varoja. Omassa Teuvan kirkkokuorossa olemme kehitelleet useita vaihtoetoja varojen keräämiseksi. Me pidämme jo perinteeksi käyneen kahvikonsertin Pyhäinpäivänä, ohjelmasta olemme perineet pienen maksun, mutta rahaa vastaan saa muutakin kuin kuorolaulua, saa nimittäin kahvit ja omatekoisen leivoksen. Meillä kuorossa kun on näitä moniosaajia, leipurista koristelijaan, joten kaikki tehdään itse ja ns. ?kökkätyönä?, näin tulosta tulee aina mukavasti ja sen verran uskallan kehua, että seurakuntasali on väkeä täynnä joten olemme todenneet, että kuorollamme on paljon ystäviä.

Pari vuotta sitten, teimme oman äänitteen, ennen kuin yhtäkään levyä oli vielä myyty tarvittiin tietenkin varoja alkuun pääsyyn. Seurakunnan kanssa jo käytiin neuvotteluja pienestä lisä avustuksesta, mutta saimmekin oman idean, järjestimme toripäivän Teuvan torille. Pöytään toi jokainen kuorolainen leivonnaisia tai säilykkeitä myyntiin, myytiin arpoja ja arvata voitte, että meillä oli hauskaa ja ostajatkin huomasivat sen, että kyllä kirkkokuorokin voi näin toimia ja tehdä toimintaansa tunnetuksi. Yleisöltä tuli vielä pyyntönä että eikö kuoro laula tapahtumassa ja niin viimeksi kun toripäivän järjestimme oli mukana myös kuoron esityksiä. Näissä tempauksissa on ollut ilo olla mukana, ja se myös yhdistää ja luo kuoroon sitä me-henkeä, kun yhdessä tehdään ja toimitaan. Myös meidän kanttori on ollut innolla mukana tapahtumissa ja uskon, että hänellekin ne ovat olleet rentouttavia ja mieleen painuvia hetkiä. Olemme huomanneet myös sen, että kuoromme on tullut tunnetuksi mukavista tapahtumistaan ja yhdessäolosta ja näin ollen se tuottaa aina uusia, nuoriakin, laulajia joukkoon mukaan.

Näin kerätyillä varoilla olemme tehneet teatteri- ja konserttiretkiä virkistymismielessä, on kutsuttu kuorolaisten puolisoitakin mukaan, sillä he ovat olleet myös kantava voima monessa kuoromme tapahtumassa.

Näiden lisäksi on meillä sponsoritukijoita, esim. molemmat paikkakunnan pankit ovat tukeneet toimintaamme, näistä yksi merkittävimpiä on jokavuotinen adventtivesperin esitys ensimmäisen adventtina. Silloin saamme kolehtitulot itsellemme ja torttukahvit esityksen jälkeen tarjoaa Nordea-pankki, kun olemme rekisteröity yhdistys on helppo hakea tukijoita eri yrityksistä.

Tässä tuli kerrotuksi muutamia seikkoja miten kirkkokuorojen rahoitusta voi kehittää ja toimia niin, että varoja kertyy myös muuhunkin kuin pelkkien nuottien ostoon. Erillisiä lupia eri tapahtumiin ei tarvitse anoa mistään, mutta tietysti tapahtumien tulee mielestäni olla sellaisia, että me Jumalan sanan julistajina, muistamme tärkeimmän tehtävämme ja käytämme oikein Jumalalta saamaamme laulunlahjaa.

Päivi Birling
rahastonhoitaja